perjantai, 20. toukokuu 2011

Niin se aika vaan menee...

Niin se aika vaan menee ja menee... Tämä blogi on jäänyt täysin kirjoittamatta. Mieli on monesti tehnyt mieli kirjoittaa mutta aina se on vain jäänyt.. miten voikin olla niin? Minä joka rakastan yli kaiken kirjoittaa,en ole saanut moneen kuukauteen mitään aikaiseksi. Uskomatonta!!!

Äitiyslomakin on jo päättynyt ja on alkanut hoitovapaa.. Meillä neidin suussa on jo neljä hammasta ja lisää on tulossa,osataan kävellä,heiluttaa,nyökätä ja pudistaa päätään,osoittaa missä on nenä, osataan avata vetolaatikoita,irroittaa palasia toisistaan-osataan avata mummin huulipuna... osataan kääntää kirjan sivuja,osataan sanoa itä,itä, äitä,äitä.. Osataan osoittaa lamppua kun kysyy missä on lamppu,osataan kiivetä, kikattaa hurjasti keinuessa....

Meillä neiti kyökkii vauvan karkeaa ruokaa mutta syö raejuustoa,karjalanpiirakan riisipuuroa,maissunaksuja kertaakaan kökimättä...  niin paljon on opittu uusia asioita. Pian alkaa se aika että me vanhempina olemme esikuvia. Meistä otetaan mallia,meitä seurataan ja tarkaillaan... Miten osaan antaa parhaan mahdollisen esimerkin? Miten voin antaa lapselleni sellaisen elämän mistä itse aikoinaan lapsena vain haaveilin? Miten osaan suojella,varjella elämän kolhuilta? Miten osaan kertoa tasavertaisuudesta,erilaisuudesta,miten osaan vastata kaikkiin pienokaisen esittämiin kysymyksiin kun on niiden aika? Olenko valmis siihen? Niin kuin ensilumen leijuessa maahan ystäväni poika hyppi riemuissaan. "lunta,lunta,hän sanoi jatkaen "nyt haetaan luistimet ja mennään ulos". Koetin selittää että se on ensilunta. Ensin pitää odottaa että lunta tulee kunnolla ja ilmat pakastuu,sitten vasta pääsee luistelemaan. " niin mutta kun äiti sanoi että kun tulee lunta,pääsee luistelemaan. Nythän sataa lunta". poika sanoi. Hän oli aivan lohduton. Niinpä, kun sataa lunta pääsee luistelemaan. Onneksi keksimme muuta ajanvietettä luistelemisen sijaan, olisimme tuskin kuuraisella maalla päässeet luistimilla montaakaan senttiä eteenpäin.

Äitiys on avannut uusia ulottuvuuksia. En ole yhä edelleenkään täydellinen äiti. Olen tavallinen äiti. Harjaan pitkät hiukseni päivittäin ja tyttöni osaa jo harjata muutaman vedon hiuksiaan ja minun hiuksia. Mitäpä sillä on väliä vaikka harja onkin välillä väärin päin kädessä. Tyttöni kuitenkin hymyilee silmät loistaen=)

En tiedä saanko yhtään sen enmpään tekstiä tänne kuin aiemminkaan mutta katsotaan. Tänään oli tälläinen päivä=)

tiistai, 30. marraskuu 2010

Itkua ja rähinää ja lapsuusmuistelmia joulusta

Meillä on tänään ollut itkua ja rähinää. Kova vatsa on taas vaivannut ja tänään Elluskan vointi helpottui mutta neitokainen siltikin on itkuinen ja rähisee. Tiedä sitten onko hampaita tuloillaan vai  onko hänellä niin kiire tutkailla maailmaa ettei malttaisi pysyä paikoillaan... Valmiissa maailmassa ei ole kiire mihinkään, sellaisen sanonnan kuulin itseäni viisaammalta. Niin,mikäs kiire tässä. Joulu on lähestymässä ja tuntuu usein että sitä tekee itse itselleen kiireen. Pitäisi vain nauttia tästä hetkestä. Ulkonakin on kovasta pakkasesta huolimatta niin upean näköistä. Kyllä sitä lunta olla pittää=)

Voi kuinka jo odotan joulua=) Nautin joulusta yli kaiken ja on ihana jakaa omia perinteitä omalle tyttärelle.. Eilen juuri viestittelin oman siskoni kanssa ruokaperinteistää mitä aikoinaan kotona on lapsuudessa ollut. Paistinpannulla lämmitetty makaroonilaatikko oli pop, Samoin suurta herkkua oli kahden tunnin kestävä kanakastikkeen valmistus. Tuota lapsuusajan kanakastiketta saan itsenäisyyspäivänä siskoni perheen luona. Pitäisi itsekkin opetella tekemään se, niin voisi sen Elluskalle opettaa sitten joskus. Sitä on kyllä oman lapsen myötä tullut paljon mietittyä omaa lapsuutta. Mitä asioita sitä haluaa omalle lapselle opettaa? Mitä sitten taas ei halua? Ja miten sitä osaa opettaa kaiken?  Meillä kotikotona panostettiin jouluun, tehtiin joulusiivous, tehtiin paljon ruokia- ruuat syötiin kahdessa erässä kun oli niin paljon sapuskaa. Aamulla oli riisipuuroa ja mehukeittoa. Ennen joulurauhan julistusta oli kahvit. Joulurauhan julistuksen jälkeen käytiin hautausmaalla ja sitten syötiin kalaruuat. Sen jälkeen odoteltiin pimeän tuloa ja sitten syötiin laatikot ja kinkkua. Siinä 5-6 aikoihin sitten avattiin vasta joululahjat.  Tänä vuonna minulla on edessä erilainen joulu, saas nähdä millaisia perinteitä meille syntyy. Sen haluan että kun syön jouluruokani sitten kotona tai sukulaisissa, niin toivon että kaikki syövät samaan aikaan saman pöydän ääressä. Se on se oikea joulu-kaikki ison pöydän ääressä yhdessä=)

               Joten ihanaa joulun odotus aikaa kaikille! Huomenna onkin jo joulukuun ensimmäinen päivä=)

perjantai, 26. marraskuu 2010

Soseet ja kova vatsa

Meillä on Elluskan masu toiminut loistavasti, monta kertaa päivässä. Nyt sitten ollaan soseita syöty reilu kuukausi. Ensi alkuun maisteltiin perunaa ja porkkanaa ja nyt pikku hiljaa mukana on hedelmäsoseita. Ja tottahan toki sitten törmättiin kovaan vatsaan. Se kai taitaa jossain vaiheessa olla jokaisessa lapsiperheessä vaivana.. Nooh, ensi alkuun en siitä hätkähtänyt. Vatsa kuitenkin toimi muutamassa päivässä. Ollaan nautittu luumusosetta ja levolacia pienellä vauva-annostuksella.

Sitten kuitenkin vatsa meni kunnolla kovalle ja neljäntenä toimimattomana päivänä soitin neuvolaan. Oli pakko kun tytön yöunista ei meinannut tulla mitään. Hän vikisi pitkin yötä,ilmiselvästi vatsa vaivasi. Levolacia lisää ja kehoittivat kuumemittarilla avustamaan vatsan toimintaa. Lapsiperheiset tietää mitä se tarkoittaa joten ei siitä sen enempää. Itse tuota toimintaa vähän epäilin mutta niin siinä meidän hoitopöydällä vaan oli muutamassa minuutissa neljän päivän kertynyt uloste pehmeänä, valuvana. En usko että levolac olisi toiminut vajaassa puolessa tunnissa sen ottamisesta. Varoittivat neuvolassa mahdollisesta ripulista mutta siitä ei ole tietoakaan.Nyt sitten seuraillaan miten vatsa toimii... Luumu on joka päivä ruokalistalla tällä hetkellä. Tälläistä siis meillä nyt=)  Epäilen että vatsan kovettuminen tuli perunasta, sitä sosetta meillä nyt eniten syödään ja se on Elluskan herkkua... Tämäkin on opettelua, tyttö totuttelee enemmän soseisiin ja me koetamme parhaamme pitää huolen siitä ettei tule ongelmia kovan vatsan kanssa. Ja vaikka mekin olemme edenneet rauhallisesti ja pikku hiljaa, ei se ole estänyt vatsan kovenemista...

Siispä toivomme hyvin toimivaa vatsaa jotta tyttö saa nauttia uusista makuelämyksistä=) Ja jos vatsa menee kovalle, kokeilemme meille annettuja hoito-ohjeita.

lauantai, 20. marraskuu 2010

Yöpuku pula

Kertakaikkiaan, Elluska kasvaa sellaista kyytiä ettei tosikaan.

Tänään olin miehen kanssa shoppailemassa ja yritin löytää neidille yöpukua mutta en löytänyt. Siis tällä hetkellä yöpukujen kokona on 62 mutta ne käyvät armotta pieneksi. Hetki sitten imetettyäni tytön, huomasin että hänen yllään oleva yöpuku on hihoista liian lyhyt. Ja juuri alkuviikosta laitoin yhden yöpuvun pienten vaatteiden pahvilaatikkoon kun yöpuvussa ei jalat tahtoneet mennä suoraksi. Puku liian lyhyt jaloista. . Meiltä loppuu yöpuvut... Yöpukuja on muutama kokoa 74 mutta kokoa 68 ei ole. Olen tykästynyt NAME IT-merkkisiin nepparillisiin, terällisiin yöpukuihin ja niitä löytyykin kaksin kappalein mutta kokoa 62. Ei ne kauaa mene Elluskalle. Edessä on kaupunki reissu ja suunta kohti stockmannille=) Siellä ainakin tiedän olevan name it-merkkisiä vaatteita. Matkaan tarttui mukaan itselleni lämmin talvitakki, ulkona pyryttää nytkin lunta joten se tulee tarpeeseen.

torstai, 18. marraskuu 2010

Barbapapa fanitusta...

Mä oon barbapapa-fani=)

Alkuunsa haaveilin että jos Elluskalle hankkisi muutaman barbapapa asusteen, mutta niitä onkin jo löytynyt muutamia. Kokeilen jos saan liitettyä tähän blogiin kuvia hankinnoistani. Ne on niin värikkäitä ja ihania pukea ylle. Harmi vaan kun suomen markkinoilla on niin vähän vaatevalikoimaa. Leluja on nyt tullut markkinoille enenmmän,ainakin muutamassa joululahja katalogissa on ollut barbapapa leluja. Joululahjaksi ajattelin ostaa tytölle barbapapa pussilakanan ja tyynyliinan.Se näytti kivalta tai sitten jotain muuta barbapapa juttua....

Meiltä löytyy vasta muutama barbapapa kirja,pallo ja pehmolelu. En ole vielä raaskinut ostella muita leluja=) Kyllähän sitä sitten ehti. Tietääkö kukaan mistä voisi löytyä barbapapa mekkoja? Onko suomessa missään? Nyt jo tuntuu haikealta,että tyttö kasvaa kovaa vauhtia.. Miten sitä raaskii sitten luopua vaatehankinnoistaan kun ne ei enää mahdu Elluskan ylle?

Tänään ihmeteltiin ensimmäisen kerran Elluskan kanssa ulkona taivaalta satavaa lunta. Tosin äiti siitä taisi hehkuttaa enemmän kuin tyttönen. Oltiin tuossa pihassa ja maa oli valkeana. Ensitalvena varmaan vasta on edessä lumileikit.  Onkohan Barbapapa ulkoilu vaatteita olemassa laisinkaan?

 

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Blogia kirjoittaa Äippä 30-vee..
    Seurataan 07/2010 syntyneen tytön kehitystä,perhe-elämää,lasten vaatehankintoja, ajatuksia, äitiyslomalla oloa...

  • Tagipilvi